Kävin tänään ihan mielenkiintoisen msn-keskustelun erään henkilön kanssa, ja tätä sovittiin jatkavamme myöhemmin. Aihe sinällään oli mielenkiintoinen, vaikkakin spekuloinniksihan tuo silti jäänee, sillä koiran pään sisään ei pääse. Tahdoin kirjoittaa aiheesta, sillä omalta kohdaltani voin sanoa, että koirista on ollut elämässäni paljon enemmän luotettavia "suhdekokemuksia" kuin ihmisistä.

Tässä eräs tekstinpätkä, miksi koirat ovat parempia kuin ihmiset:

- Koirat ikävöivät sinua kun lähdet
- koirilla ei ole ongelmia osoittaa kiintymystään julkisesti
- koirat myöntävät mustasukkaisuutensa
- et koskaan mieti, onko koirasi sinulle kyllin hyvä
- koirat tuntevat syyllisyyttä tehtyään jotain väärin
- koirat eivät kritisoi ystäviäsi
- koirat eivät pelaa peliä kanssasi - paitsi ehkä noutamista, mutta silloinkaan ne eivät naura sille miten heität
- koirat ovat tyytyväisiä mihin tahansa valitsemaasi videoon, koska ne tietävät, että tärkeintä on vain olla yhdessä
- koirat eivät koskaan kuuntelisi musiikkia, jota sinä inhoat
- koiraa voit kouluttaa
- koira on helppo hankkia
- et koskaan mieti epäluuloisena, mistä koirasi uneksii
- hyvännäköiset koirat eivät itse tiedä olevansa hyvännäköisiä
- pahin mahdollinen tartunta, minkä voit koirilta saada, on kirput (ok, pahin on vesikauhu mutta siihen on sentään rokote)
- koirat ymmärtävät, mitä EI tarkoittaa
- koirat voit pakottaa peseytymään
- koirat eivät korjaile juttujasi kun kerrot niitä
- koirat eivät huomauttele ajotyylistäsi
- koirat pitävät sinua kulinaristisena nerona
- koirat alistuvat ollessaan väärässä
- koirat tarkoittavat rakkautta suudelmillaan
- koirat huomioivat sinua yhtä paljon kuin sinä niitä, jopa enemmänkin
- koirat kuuntelevat sinua aina kun puhut niille

Osa näistä on hyvin ristiriitaisia, ja koirahan ei tietenkään voi olla ihminen. Koira ei kävele kahdella jalalla ym. Koirista keksii varmasti myös monta asiaa, mitä ihmiset tekevät/pystyvät tekemään niitä paremmin.

Tässä osapuilleen otteita keskustelusta, sekä lisäyksiä siihen, mitä olen tässä jälkeenpäin (en paljoa jälkeenpäin, mutta kuitenkin) miettinyt:

- Miten lapset eroaa eläimistä?
* Eläimet on kivoja, lapset eivät.

- Mikä tekee eläimistä kivempia?
* Ne osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä, ne tottelee, ne syö vähemmän, ne ei kitise rahaa, ne ei lainaile mun vaatteita, ne ei haluu leikkiä mun meikeillä, ja jos ne tulee raskaaks ni mä voin aina myydä seuraamukset.
- Lapset ei osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä?
* Ei. Ainakaan hyviä sellasia.

- Riippuu kasvatuksesta, kuten totteleminenkin. lapsissa on sekin ero et niiden potentiaali on käytännössä rajaton. Esim. koira ei käsittääkseni muutu aikuisuuden saavutettuaan enää kovin paljon. osaa sen mitää osaa ja elää elämänsä samanlaisena loppuun asti.
* Niin ja joudut syyttää ittees siitä ettei se elä elämäänsä oikein?

+++ Tähän olisi pitänyt korjata, että kyllä koirat osaavat muuttua vielä vanhemmalla iälläkin, ja muuttuvatkin. Niiden kehitys ei todellakaan tyssää kolmeen ikävuoteen, jonka jälkeen pysytään muuttumattomana kunnes ykskaks kupsahdetaan. Tosin eikös ihmisillekin tule tuo aika siinä 80-ikävuoden tienoilla?

* Koirat ei dokaa, ei polta eikä vedä kamaa vaikka kouluttaisit ne miten. Koirien ympäriinsäkakkaamis- ja -pissaamisikä kestää paljon vähemmän aikaa ku lapsien. Koirien pyllyä ei lisäksi tarvitse pestä joka kerta niiden kakattua tai pissattua. Koiran kakan voi noukkia ja vetää vessan pöntöstä alas, pissan pyyhkiä paperiin ja pestä lattian pikaisesti siitä kohtaa, vauvan vaipat sitä paitsi tuottaa ihan sikana roskaa.
- Eih. kasvatat sen oikein ja päästät sit tekemään omat päätöksensä sopivassa vaiheessa. luultavasti se yllättää sut sillä miten loistava tyyppi siitä tulee. jos ei niin koitat auttaa sitä, ittensä syyttely on ajanhukkaa. Elämä on sotkuista.

* Koira ei tarvii kaulaansa kaukaloa, johon ruupielistä valuva ruokamössö ja lima valuu, vaan koiralla ruoka menee suuhun asti. Ruokaa ei myöskään löydy vielä viikonkin päästä keittiön katosta tai kaappien ovista. Koiran kanssa ei myöskään tarvitse leikkiä ”lentokone tulee, vrum vrum!” -leikkejä, vaan se syö kiltisti (lähes) kaiken, mitä eteen laitetaan, ja sitäpaitsi lapset on tosi epäluulosia kaiken uuden ruuan suhteen; koirat ei ees kysy et "mitä tää on?" Koirat ei herättele mua ees pentuna pitkin öitä jonku ihme juttujen vuoks josta kukaan ei ota selvää.
- Joo, lapset on sottasia. mut kuten sanottu, ne kasvaa ja kasvaa ja kasvaa eikä ikinä lopeta. se et koira ei ikinä kysy "mitä tää on?" on sille koiralle iso miinus lapseen verrattuna.

* Koirat tykkää musta paljo enemmän ku niiden koirakavereista,  musta se on hyvä ettei se kysy. En mä jaksa vastailla johki "mistä valo tulee",  "miks tol on kaks isää ja mulla vaan yks" - kysymyksiin.
- Haa, taas yks pointti joka osottaa miten koirat lopettaa kehittymisen. lapsetkin alkaa tykätä kavereista enemmän vasta teinivaiheessa

* Sitäpaitsi mieti jotain muksun teini-ikää. Pitäs miettii et ketä se on panemas millonki ja minkä taudin se saa ja vetääkö se kamaa yms. Koirasta ei oo mitään tollasia huolia.
- Siinä vaiheessa on omat rankat puolensa, kuten kaikissa. mut siin teinivaiheessa se rupee oikeesti myös yllättää sua sillä mitä se osaa saada aikaan, hyvässä myös niinkun pahassa.
* Mä vihaan yllätyksiä... yllätykset on soitto äitienpäivänä ettei pääse lukiosta läpi tai poismuutto just ku aloin tulla sen kanssa toimeen.
- Voi olla niitäkin.
* Ja ajattele: koiraa ei tarvii odotella 9kk saati synnyttää saati elää ajatuksen kanssa et sen pitäs tuntee isänsä!
- joo, raskautta ei käy kateeks, mun onneks mun ei tarviikaan sitä omakohtasesti kokee.

* Koira vaatii vähemmän ja antaa paljon, paljon enemmän kuin yksikään lapsi (:
- Vaatii vähemmän mutta antaa myös niin helvetin paljon vähemmän.
* Sanoo ihminen jolla ei oo koskaan ollut kumpaakaan? Koiralta saat just ja tasan niin paljo ku oot valmis antamaan ja laittamaan peliin.  Moniko ihminen uhrais henkensä sun vuoks vaik on ollu sun seurassa vain vuorokauden? Ei ihmiseltä saa sellasta.

- Toi on mulle taas aika miinus sille koiralle. Jos joku tahtoo uhrata henkensä mun vuoks niin mä vähän haluun et mä oon ansainnu sen.* Mut parastahan siinä on että sä nimenomaan olet ansainnut sen.
- Enkä ole, se elikko on vaan vähän yksinkertanen.
* Tai sitten sä itse olet?
- Voin olla minäkin :)
* Sillä koiralla ei ole mitään muuta ku sut. Sä olet sen elämä, menneisyys, tämä hetki ja tulevaisuus. Ja sä olet ansainnut sen vain olemalla siinä. Ja se riittää. Kuka ihminen on aina ilonen kun sä tulet kotiin, olet sä tehnyt ihan mitä tahansa?
- Ei riitä. Se koira pitää mua jonain ihmeenä vaikka mä olen vain ollu siinä, koska se ei koira ymmärrä paremmin maailmaa tai omaa arvoaan.
* Kuka lohduttaa sua ja kenen mielestä sä olet oikeudenmukainen ja sä olet ihana ihminen vaikka sä olisit tehnyt mitä? Kuka antaa sulle kaiken anteeksi vaikka sä olisit tehnyt mitä ja puolustaa sua henkensä kaupalla? Kyllä koira ymmärtää maailmaa (+ omalla tavallaan).
- Taas huono. pitää reagoida siihen mitä mä olen tehny, eikä aina palvoa
* Se ymmärtää myös ihmisiä paljon paremmin ku toiset ihmiset. Tottakai koira reagoi, mutta sun teot ei tee siitä huonompaa ihmistä. Sehän vika yhteiskunnassa nykyään on et jos ihminen tappaa toisen ni se on lopun ikäänsä murhaaja ja paska. Sama narkkareissa. alkoholisteissa... koiraki tuntee syyllisyyttä, iloa, onnistumista ym. joten ei se mikään tunnekuollut eläin ole
- No joo, ylireagointi on toinen huono. mut jos mä oon ollu dogille väsyneenä kärttynen ja se silti vaan palvoo maata mun jalkojen alla niin se sille tooosi huono feedback-strategia
- Ei tietenkään. Muttei yhtä kykenevä kuin ihminen.
* Jos sä oot sille väsyneenä kärttynen ni se ymmärtää antaa sun olla tai tulee nuolemaan sun kättä ja kattoo spanielikatseella piristyttääkseen. Moniko ihminen tiuskasun jälkeen niin tekee?
- Riippuu ihmisestä ja henkilöiden välisestä suhteesta. mä vieläkin kannatan sitä ihmisten toimintatapaa
* Se lukee sun omat ajatukset nanosekunnissa ja päättelee samantien ihmisestä millainen se on. sen hajuaisti on 1,3 miljoonaa kertaa tarkempi kuin ihmisen ja selviytymisvietti loputon. Miten sä määrittelet kykeneväisyyden? Se kykenee ikävöimään, itkemään, olemaan iloinen, leikkimään, olemaan hiljaa, ymmärtämään, lohduttamaan. Mä en kannata sitä ihmisten toimintatapaa et ku toisel on paha olla ja se tiuskasee ni toisella nousee karvat pystyyn ja sit on molemmilla paha olla.

Tuossa keskustelu aika pitkälti olikin.

Toisaalta uskon pitkälti, että koiraihmiset ovat valovuosien päässä ihmisistä, jotka eivät ole koskaan koiran ystävyyttä tunteneet. Koirillakin on omat ajatukset ja oma pää, vaikka se onkin ihmisen lemmikki. Tätä ei kovin monella lemmikillä ole samassa mittakaavassa.

• Koira ei ole "melkein inhimillinen", enkä tiedä suurempaa loukkausta koiraeläimiä kohtaan kuin kuvata koiraa sellaiseksi. - John Holmeas

• Voit sanoa koiralle minkä hölmöyden takansa ja se luo sinuun katseen ja kertoo: "Hyvä ihme, olet OIKEASSA! Minä en olisi IKINÄ keksinyt sitä!" - Dave Barry

• Koira on harvoin onnistunut nostamaan ihmisen omalle viisaudentasolleen, mutta ihminen on usein pudottanut koiran omalle tasolleen. - James Thurber

• Olen tuntenut koiria, varsinkin koiranpentuja, jotka ovat henkisiltä reaktioltaan melkein yhtä tyhmiä kuin ihmiset. - Robert Benchley

• Jos koirat osaisivat puhua, ehkä me saisimme havaita, että niitten kanssa on yhtä hankala tulla toimeen kuin ihmisten kanssa. -Karel Capek

Näissä on kyllä selvä perä näissäkin lausahduksissa. Tätä aihetta pitää kyllä jatkaa taas kun saan enemmän omaa ajatteluvirtaa tähän.